11 kesä Naiset sairastavat, miehet kuolevat?
Tekeillä olevan Suomen vanhuspalvelulain johdosta Naisjärjestöjen keskusliiton toiminnanjohtaja Leena Ruusuvuori on tarkastellut globaalia tilannetta WHO.n lyhyen raportin merkeissä. Huoltosuhteen muuttuminen haastaa kaikkialla maailmassa. Teknologiasta saamme paljon apuja, ja ikääntyvissä on suurin osa energisiä ja aktiivisia ihmisia, joita ei pitäisi kohdella ongelmana vaan voimavarana.
Miesten odotettavissa oleva elinikä on 6,5 vuotta matalampi kuin naisilla, mutta ero on kaventumassa. Miesten ja naisten välillä on elinajan ohella eroja myös sairastavuudessa. Erojen suuruus ja suunta kuitenkin vaihtelevat riippuen siitä, millä mittarilla niitä tarkastellaan ja siitä, mikä ikäryhmä on tarkastelun kohteena. Iskulause “women are sicker but men die quicker” antaa liian yksioikoisen kuvan sukupuolten terveyseroista.
Naiset elävät miehiä pidempään, mutta ero kapenee
Naisten miehiä pidempi elinikä on universaali ilmiö. WHO:n 193 maata kattava vertailu vuodelta 2009 osoittaa, että miehet elävät naisia pidempään vain kolmessa maassa, Tongassa, Tuvalussa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
Suomalaisten naisten elinikä on EU:n korkeimpia, samaa luokkaa kuin ruotsalaisilla naisilla. Suomalaiset miehet eivät yllä aivan EU:n kärkeen – vastasyntyneen odotettavissa oleva ikä on kolme vuotta alempi kuin länsinaapurissa.
Suomessa vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 2010 naisilla 83,2 vuotta ja miehillä 76,7 vuotta. Ero on läntisen Euroopan suurimpia, mutta se on pienenemään päin – 1970-luvun puolivälissä naisten ja miesten elinajanodotteiden välinen ero oli suurimmillaan 8,5 vuotta.
Väestöennusteen mukaan vastasyntyneiden elinajanodote nousee vuoteen 2040 mennessä poikalapsilla 84,3 vuoteen ja tytöillä 88,9 vuoteen.
Miesten eliniässä suuria sosiaaliryhmittäisiä ja alueellisia eroja
Ylempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat elävät pidempään kuin alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat. Sosioekonomiseen asemaan liittyvät erot ovat Suomessa poikkeuksellisen suuria, ja ne ovat olleet edelleen kasvussa.
Korkean ammattiaseman ja korkean koulutuksen eliniänodotetta lisäävä vaikutus on miehillä suurempi kuin naisilla. Tämä johtuu pitkälti kuolinsyiden eroista sukupuolten välillä: miesten yleisimmät kuolinsyyt ovat selvemmin kytköksissä sosiaaliseen asemaan kuin naisten yleisimmät kuolinsyyt.
Myös alueelliset erot elinajanodotteessa ovat Suomessa melko suuria ja erityisen korostuneita ne ovat miehillä. Kainuussa miesten odotettavissa oleva elinikä on alle 74 vuotta, Ahvenanmaalla 80 vuotta. Miehillä maakunnittaisen tilaston korkeimman ja matalimman arvon välinen ero on siis runsaat 6 vuotta. Alueellisen minimi- ja maksimiarvon erotus jää naisilla huomattavasti pienemmäksi, vajaaseen 2 vuoteen.
Työikäisenä kuolleista valtaosa miehiä
Vuonna 2010 kuolleista suomalaisista noin 10 500 oli 15-64-vuotiaita. Miesten osuus tässä joukossa on yli 70 prosenttia. Selvimmillään miesten ylikuolleisuus on 15-34-vuotiaiden ikäryhmissä.
Työikäisten miesten yleisin kuolemansyy oli pitkään sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotaudit ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat kuitenkin vähentyneet selvästi 1960-luvun lopulta alkaen. Samaan aikaan alkoholiperäiset kuolemantapaukset ovat lisääntyneet ja vuodesta 2005 ne ovat olleet työikäisten miesten yleisin kuolinsyy.
Myös tapaturmat ja itsemurhat kuuluvat työikäisten miesten yleisimpien kuolinsyiden joukkoon. Molemmat ovat kuitenkin vähentyneet. Vuonna 1990 noin 1500 suomalaista teki itsemurhan. Viime vuosina luku on ollut tuhannen vaiheilla. Itsemurhan tehneistä 80 prosenttia on miehiä. Itsemurhayrityksen takia sairaalahoitoon joutuneiden joukossa on toisaalta hieman enemmän naisia kuin miehiä.
Alkoholi on noussut myös työikäisten naisten tärkeimmäksi kuolinsyyksi, ohi rintasyövän. Näiden jälkeen yleisimpiä työikäisten kuolinsyitä ovat naisillakin itsemurhat ja tapaturmat.
Pitkäaikaissairastavuuden profiilit erilaisia
Miehillä on suurempi todennäköisyys sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Ne ovat kuitenkin myös naisilla merkittävä sairausryhmä. Miehille tyypillisiä ovat äkilliset sydänperäiset sairauskohtaukset, naiset taas sairastavat pääosin kroonista sepelvaltimotautia. Naisilla oireiden ”epätyypillisyys” saattaa viivästyttää sairauden toteamista ja hoitoa.
Syöpää sairastavien väestöosuus on naisilla hieman suurempi kuin miehillä. Uusia syöpäsairauksia todetaan kuitenkin naisilla ja miehillä vuosittain yhtä paljon.
Miesten yleisin syöpä on nykyään eturauhassyöpä – siihen sairastuu yli 4000 miestä joka vuosi. Keuhkosyöpä on vähentynyt miesten tupakoinnin vähentymisen myötä. Myös mahasyöpään sairastuneita on aiempaa vähemmän. Hyväennusteisten syöpien osuus miesten syöpäsairastavuudessa on kasvanut ja siksi miesten kuolleisuus syöpään on pienentynyt viime vuosikymmenten aikana.
Naisten yleisimpiä syöpäsairauksia ovat rinta- ja sukuelinsyövät. Rintasyöpään sairastuu nykyisin noin 4000 naista vuodessa. Kohdunkaulan syöpään sairastuneita on vuodessa noin 150-175. Naisten syöpäsairastuvuus on hieman lisääntynyt rintasyövän yleistymisen myötä.
Sekä nuoruus- että aikuisiän diabetesta esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla.
Vaikea masennus on yksi yleisimmistä toimintakyvyttömyyttä aiheuttavista sairauksista. Depression esiintyvyys on naisilla suurempi kuin miehillä. Kaikista laitoshoidossa olevista mielenterveyspotilaista puolet on miehiä ja puolet naisia.
Monien pitkäaikaissairauksien esiintyvyydessä on merkittävää ikäryhmittäistä vaihtelua. Eri sairauksien esiintyvyyden iän mukaiset vaihtelut ovat usein erilaisia miehillä ja naisilla.
Koetun terveyden sukupuolierot vähäisiä
Väestökyselyillä on jo pitkään seurattu koettua terveyden ja pitkäaikaissairastavuuden kehitystä. Terveytensä hyväksi kokeneiden osuus väestöstä on kasvanut ja pitkäaikaissairaiden osuus pienentynyt. Silti suomalaiset arvioivat omaa terveydentilaansa synkemmin kuin useimpien muiden EU-maiden kansalaiset.
Naisilla on erilaisia sairausoireita, kuten päänsärkyä ja ruoansulatusvaivoja, enemmän kuin miehillä. Vuoden 2010 terveyskäyttäytymistutkimuksessa naisten ja miesten välillä ei kuitenkaan ollut mainittavaa eroa, kun selvitettiin yleistä terveydentilan kokemusta. Iältään 15-64-vuotiaista naisista 33 prosenttia ja miehistä 32 prosenttia piti omaa terveydentilaansa hyvänä.
Saman tutkimuksen mukaan noin joka viidennellä 15-64-vuotiaalla on jokin työ- tai toimintakykyä haittaava vamma. Tämäkin osuus on miehillä ja naisilla suunnilleen sama.
Naiset hakevat sairauksiinsa apua useammin kuin miehet
Naiset käyttävät miehiä enemmän terveyspalveluita. Väestökyselyt osoittavat, että naiset käyvät useammin lääkärin vastaanotolla. Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin tiedot vahvistavat, että naisilla on enemmän myös laitoshoidon hoitojaksoja ja hoitopäiviä.
Samansuuntainen sukupuolten välinen ero näkyy terveydenhuollon etuuksien käytössä. Vuonna 2010 aikana 66 prosenttia miehistä ja 76 prosenttia naisista sai Kelan lääkekorvauksia reseptilääkkeistä. Lääkekorvauksia saaneiden kohdalla sukupuolten välinen ero on suurimmillaan 15-54-vuotiaiden ikäryhmässä ja se liittyy pitkälti naisten ehkäisy- ja hormonikorvausvalmisteiden käyttöön. Vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoitoon tarvittavia ns. erityiskorvattavia lääkkeitä sai 23 prosenttia naisista ja 20 prosenttia miehistä.
Naisista 37 prosenttia ja miehistä 23 prosenttia sai Kelalta korvausta yksityislääkäripalvelujen käytöstä. Yksityissektorin hammashoidon korvauksia sai 23 prosenttia naisista ja 17 prosenttia miehistä.
Kelan sairauspäiväraha korvaa tilapäisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä ja sitä maksetaan yhdeksän arkipäivän pituisen omavastuuajan jälkeen. Vuonna 2010 sairauspäivärahaa sai 9 prosenttia työikäisistä miehistä ja 12 prosenttia työikäisistä naisista.
Työikäisistä vajaa 8 prosenttia oli työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2009. Tämä osuus on miehillä aavistuksen korkeampi kuin naisilla.
Lähteitä verkossa
Blomgren J, Mikkola H, Hiilamo H, Järvisalo J (2011)
Suomalaisten terveydentila ja terveydentilaan liittyvät etuudet: indikaattoriseuranta 1995-2010. Helsinki: Kela
ETK & KELA (2010) Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2009. Helsinki: Eläketurvakeskus & Kansaneläkelaitos
Helakorpi S, Pajunen T, Jallinoja P, Virtanen S, Uutela A (2011) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
KELA (2011) Kelan sairausvakuutustilasto 2010. Helsinki: Kansaneläkelaitos
KELA Tilastotietokanta Kelasto
Penttilä I (2011) Viina tappaa työikäisiä. Tilastokeskus
THL (2010) Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
THL Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet
Vaarama M, Moisio P, Karvonen S (2010) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
WHO Global Health Statistics
.