02 loka Mikä ihme on Peking +25?
Tehdään tasa-arvo! Peking +25 -järjestöraportin julkistamistilaisuus 3.10.2019
Naisjärjestöjen Keskusliiton koordinoiman Tehdään tasa-arvo! Mikä on naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien tilanne Suomessa? Peking +25 -järjestöraportin julkistamistilaisuus pidetään torstaina 3.10. klo 13.30-16.30 Kuntatalossa, osoitteessa Toinen linja 14. Jopa 200 osallistujaa on ilmoittautunut yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja ulkoministeriön kanssa järjestettävään tilaisuuteen.
Mikä ihme on Peking +25?
Vuonna 1995 YK:n maailmankonferenssissa Pekingissä käsiteltiin ensimmäistä kertaa naisten asemaa kaikilla elämän ja yhteiskunnan aloilla. 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui Pekingin julistukseen ja toimintaohjelmaan, jonka tavoite on naisten oikeuksien edistäminen. Ohjelmassa naisten oikeudet nähtiin jakamattomana osana yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.
Erityisen tärkeä Pekingin julistus oli myös siksi, että se huomioi myös tyttöjen ihmisoikeudet. Tästä voidaan kiittää naisjärjestöjä, jotka vaikuttivat aktiivisesti julistuksen ja toimintaohjelman sisältöihin. Ei ole sattumaa, että Pekingin toimenpideohjelmassa korostetaan kansalais- ja naisjärjestöjen roolia ohjelman toteuttamisessa. Ensisijainen vastuu toteuttamisesta on kuitenkin hallituksilla ja kansainvälisellä yhteisöllä.
Pekingin julistuksen toteutumista on seurattu viiden vuoden välein. Suomessa valtioneuvosto laatii maaraportin, mutta sen lisäksi koostetaan rinnakkaisraportti, joka kokoaa yhteen kansalaisjärjestöjen näkemykset tasa-arvon tilasta. Me Naisjärjestöjen Keskusliitossa olemme vastuussa raportin koostamisesta, ja raportin kirjoittamisessa on ollut mukana yli 25 naisten oikeuksia ja tasa-arvoa ajavaa kansalaisjärjestöä.
Kansalaisjärjestöjen raportti osoittaa, että naisten asemassa on edelleen parantamisen varaa. Naisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on puutteita globaalisti ja meillä Suomessa. Raportti ei vain tyydy toteamaan näitä faktoja, vaan se sisältää myös joukon kiireellisiä toimenpide-ehdotuksia.
On hälyttävää, että raportissa joudutaan käsittelemään samoja epäkohtia ja vaatimuksia, jotka on tuotu esille jo aiemmissa kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraporteissa. Esimerkiksi vanhemmuus, hoiva, työelämä ja väkivallan kokemukset ovat vahvasti sukupuolittuneita. Naiset nähdään yhä ensisijaisina vanhempina eikä perhevapaajärjestelmämme ei tue isiä käyttämään enemmän perhevapaita. Lasten hoivan lisäksi naiset hoivaavat myös muita läheisiään, omia tai puolison vanhempia ja toimivat omaishoitajina huomattavasti miehiä useammin sekä tekevät valtaosan palkattomasta kotityöstä. Naisen euro on noin 84 senttiä miehen eurosta, maahanmuuttajanaisen ja vammaisen naisen vielä tätäkin pienempi. Vastentahtoiset määrä- ja osa-aikatyöt kasautuvat naisille ja raskaussyrjintä on valitettavan yleinen ilmiö. Suomi on Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille.
Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa kehitys taloudellisen ja yhteiskunnallisen vallan osalta on viime vuosina mennyt taaksepäin Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n tasa-arvoindeksillä mitattuna. Suomen sijoitus laski myös Maailman Talousfoorumin vuosittaisessa mittauksessa 2018 verrattuna edellisiin vuosiin naisten taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa tapahtuneen notkahduksen seurauksena.
Me Naisjärjestöjen Keskusliitossa työskentelemme sen eteen, että Suomesta voisi tulla tasa-arvon mallimaa. Haluamme, että raportin vaatimukset otetaan huomioon hallituksen päätöksenteossa, tasa-arvo-ohjelman ja tasa-arvoselonteon laatimisessa. Tilanne vaikuttaa hallitusohjelman perusteella onneksi tällä hetkellä lupaavalta. Toivomme, että suunta on pysyvä.
Anniina Vainio
järjestöpäällikkö
Naisjärjestöjen Keskusliitto
.