27 helmi Kunniaan liittyvä väkivalta
”Kun tytär on kunniallinen, hän on isänsä tyttö, kun häntä syytetään kunniattomaksi, hän on äitinsä kasvattama” – Nasima Razmyar
Kunniaan liittyvä väkivalta on perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa kunnianormien puolustamiseen liittyvää väkivaltaa. Väkivallan muotoja ovat liikkumisen, harrastusten tai sosiaalisten suhteiden rajoittaminen, pukeutumiseen puuttuminen, pakkoavioliitot ja äärimmillään murha. Kunniaan liittyvä väkivalta pohjautuu ajatukseen naisten siveyden ja perheen kunnian puolustamisesta. Lähi- ja parisuhdeväkivallasta kunniaan liittyvä väkivalta poikkeaa siinä, että suvun kunnian puolustamiseksi väkivaltaan saattavat osallistua useat suvun jäsenet.
Virallisia tilastoja kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen yleisyydestä Suomessa ei ole. On kuitenkin arvioitu, että asia koskettaa tuhansia tyttöjä Suomessa, eri puolilla maata ja erikokoisissa kaupungeissa. Tämä arvio uhrien määrästä perustuu hankkeiden yhteydessä kerättyihin tietoihin sekä väestövertailuun Ruotsin kanssa. Kunniaan liittyvä väkivalta ei kosketa ainoastaan maahanmuuttajataustaisia naisia, vaan myös suomalaiset naiset voivat kohdata asian avioiduttuaan ulkomaalaistaustaisen miehen kanssa.
Kunniaan liittyvää väkivaltaan voidaan ehkäistä tiedostamalla asia, keskustelemalla siitä, puuttumalla siihen viipymättä sekä tarjoamalla perheille vaihtoehtoisia, väkivallattomia, toimintatapoja. Etenkin maahanmuuttajien kotouttamisen merkitystä korostetaan. Kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttuminen koetaan vaikeaksi jopa viranomaisten taholta: aihe tuntuu pelottavalta eikä selkeitä toimintamalleja ole luotu. Tarvittaisiin siis lisää viranomaisten kouluttamista siitä miten tämä väkivallan muoto tunnistetaan ja kuinka tilanteissa toimitaan.
Tällä hetkellä kunniaan liittyvän väkivallan uhrien auttaminen on liikaa järjestöjen vastuulla. Suomessa etenkin Mannerheimin lastensuojeluliitto on perehtynyt aiheeseen ja ollut Amoral – hankkeessa keskeinen toimija. Vastuu uhrien auttamisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä tulisi kuitenkin olla pääasiassa valtiolla, näin asian vakavuus ja laajuus tiedostettaisiin paremmin.
Lähteet: Helsingin Sanomat 27.2.2011, Turun Sanomat 16.11.2010, Ahaa! Avaimia monikulttuuriseen kohtaamiseen.
.