07 kesä Olemme mukana: WHO:n kansainvälisessä terveyden edistämisen konferenssissa 10.- 14.6.2013 Helsingissä
Suomen Naisyhdistys ry esittelee Vanhemmuuden valaa Finlandiatalon Helsinki-salissa 800 konferenssiin osallistuvalle kutsuvieraalle torstaina 14.6. Vanhemmuuden vala, mikä julkistettiin v. 2011 Naisjärjestöjen keskusliiton 100-vuotisnäyttelyn yhteydessä Sederholmin talossa järjestetyssä ja suurta huomiota saavuttaneessa näyttelyssä, on käännetty neljälle kielelle: ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi- ja espanjankielinen käännöskin valmistunee lähiaikoina.
Vanhemmuuden valaa on jaettu maamme neuvoloihin viime vuoden aikana yli 500 kappaletta ja vastaanotto on ollut erittäin myönteinen. Jatkamme nyt hyvän asian kertomista kansainväliselle yleisölle.
Kahdeksas kansainvälinen terveyden edistämisen konferenssi (8GCHP) pidetään 10.-14. kesäkuuta 2013 Helsingissä. Konferenssin järjestävät Maailman terveysjärjestö (WHO) ja sosiaali- ja terveysministeriö, ja se on tarkoitettu kutsuvieraille.
Tietoa konferenssista
Ensimmäinen terveyden edistämisen konferenssi pidettiin vuonna 1986 Ottawassa Kanadassa. Aiempien konferenssien tärkeimmistä tuloksista kerrotaan WHO:n julkaisussa:
Milestones in health promotion: Statements from global conferences
Konferenssin tavoitteena on
• helpottaa kokemusten vaihtoa ja tarjota tietoa tehokkaista rakenteista ja menetelmistä, joilla toteutetaan Terveys kaikissa politiikoissa -periaatetta (HiAP)
• pohtia, miten HiAP-periaatteen noudattamisen esteet voidaan poistaa ja miten periaatteen toteuttamisedellytyksiä voidaan parantaa
• korostaa terveyden edistämistoimien merkitystä terveyden ja kehityksen kannalta
• määritellä taloudelliset, kehitykselliset ja yhteiskunnalliset perusteet HiAP-periaatteen noudattamiselle ja tarkastella niitä
• opastaa jäsenvaltioita HiAP-periaatteen toteuttamisessa
• edistää tarttumattomien tautien ehkäisemistä ja valvontaa koskevan YK:n poliittisen julkistuksen sekä terveyden sosiaalisia taustatekijöitä koskevan Rion poliittisen julistuksen täytäntöönpanoa.
Maailman terveyden edistämisen konferenssin teemana on terveys kaikissa politiikoissa.
TERVEYSTILANNE SUOMESSA
Suomalaisten keskimääräinen terveys on parantunut erittäin merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Erot eri sosioekonomisten ryhmien välillä eivät ole kuitenkaan pienentyneet, vaan osin jopa suurentuneet.
Tämä edellyttää muun muassa:
– pitkäaikaistyöttömyyteen ja sen syihin puuttumista,
-nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemistä,
-tupakoinnin ja päihteiden käytön vähenemistä sekä
– hyvin toimivaa peruspalvelujärjestelmää ja riittävää sosiaaliturvaa.
Erityisesti miesten terveyseroihin tulisi kiinnittää huomiota. Täsmätoimien lisäksi tulisi puuttua myös sosioekonomisten erojen kasvuun.
Terveys kaikissa politiikoissa tarkoittaa sitä, että vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ja niiden jakautumiseen eri väestöryhmissä tulisi arvioida tärkeitä yhteiskunnallisia päätöksiä valmisteltaessa, tehtäessä ja toimeenpantaessa. Näin tulisi tehdä kaikilla päätöksen tekotasoilla: globaalisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kunnallisesti.
Suomi on monella tapaa ollut edelläkävijä terveyden integroimisessa yhteiskuntapoliittiseen päätöksentekoon. Suomi on tehnyt työtä terveyden integroimiseksi EU-politiikkaan: vuoden 2006 Suomen EU-puheenjohtajuuskauden terveysteema oli juuri Terveys kaikissa politiikoissa, jonka jälkeen käsitteestä on tullut kansainvälisesti tärkeä
2) Terveys muodostuu kaikkien yhteiskunnan sektoreiden yhteisvaikutuksesta, siitä minkälaisissa olosuhteissa ihmiset syntyvät, kasvavat, käyvät koulua, työskentelevät, asuvat ja vanhenevat.
• Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja näiden erojen vähentäminen yhteiskuntapolitiikan päätöksin on ensiarvoisen tärkeää. Hallitus onkin sitoutunut siihen, että ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan.” Tärkeitä aloja ovat muun muassa yhdyskuntasuunnittelu, talous- ja budjettipolitiikka, sosiaalipolitiikka, koulutuspolitiikka, maatalouspolitiikka ja ravitsemus, alkoholi- ja tupakkapolitiikka ja asuntopolitiikka.
• Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaedellytyksistä päätetään suurelta osin sosiaali- ja terveyssektorin ulkopuolisin päätöksin, jotka määrittävät mm. niiden käytössä olevat resurssit, kerätyt maksut, valvonnan mahdollisuudet sekä muun toimintaympäristön.
3) Terveyssektori ei yksin pysty vastaamaan väestön terveydentilasta. Väestön terveys on viimekädessä hallituksen vastuulla, eli hallitusten on luotava edellytykset väestön terveydelle.
• ”Hallitukset ovat vastuussa kansojensa terveydestä; tämä voidaan toteuttaa vain asianmukaisin terveydellisin ja yhteiskunnallisin toimenpitein.” (Maailman terveysjärjestön perussääntö)
4) Hyvinvointi, terveys ja terveyden tasa-arvo ovat tärkeitä myös useimpien muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hyvinvoiva ja terve väestö myös oppii paremmin ja on työkykyisempää kuin sairas väestö. Terve ja tasa-arvoinen väestö pystyy myös paremmin huolehtimaan toisistaan kuin huonosti voiva väestö.
5) Kuntien laatimat hyvinvointikertomukset edustavat kuntatason ”terveys kaikissa politiikoissa”- ajattelua parhaimmillaan.
Kuntien on terveydenhuoltolain (§11 ja 12) mukaan otettava ratkaisuissaan huomioon päätösten vaikutukset kuntalaisten terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä seurattava terveyden kehittymistä ja laadittava hyvinvointikertomus.
6) Lasten hyvinvointi: Hyvinvoivat vanhemmat, hyvä päivähoito ja koulu, sekä toimiva neuvola, kouluterveydenhuolto ja muu oppilashuolto antavat eväät kasvaa hyvinvoivaksi, terveeksi, uteliaaksi ja työtä tekeväksi aikuiseksi ja tasapainoiseksi vanhemmaksi. Investoinnit lasten kasvuun ovat myös taloudellisesti erittäin kannattavia.
• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen painopiste on siirrettävä korjaavasta toiminnasta hyvinvointia edistävään ja ongelmia ehkäisevään toimintaan. Tukea on tarjottava niin lapsille ja vanhemmille kuin kaikille lasten kanssa toimiville aikuisille siten, että otetaan huomioon ongelman vaikeusaste. On kyettävä tarttumaan ongelmiin varhain ja ehkäisemään pulmien vaikeutuminen. Kunnissa tarvitaan eri hallinnonalojen yhteistyötä ja riittävästi resursoitujen monialaisten palvelukokonaisuuksien luomista.
7) Ravitsemuksen tulisi olla keskeinen osa kuntien terveyden edistämistä.
• Kunnissa tehdään terveyden ja ravitsemuksen kannalta tärkeitä ratkaisuja: mm. päätetään terveyden edistämisen strategioista, joukkoruokailuun käytettävistä resursseista ja hankinnoista, terveysneuvonnan käytännön järjestämisestä sekä tarvittavista henkilö – ja muista resursseista. Ravitsemus pitää sisällyttää sosiaali- ja terveys-, nuoriso-, sivistys-, liikenne- ja ympäristötoimen, kaavoituksen sekä teknisen toimen ratkaisuihin. Erityisesti kuntien ruokapalvelujen kilpailutuksessa ruoan ravitsemuslaatu tulisi olla keskeinen hankintaperuste.
• Päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa, hoitolaitoksissa ja työpaikoilla tarjottavilla aterioilla on välitön vaikutus asukkaitten päivittäiseen hyvinvointiin. Niillä voidaan edistää terveellisten valintojen toteutumista ja antaa mallia hyvistä aterioista myös kotia varten. On tärkeää resursoida etenkin lasten ruokailua myös niin, että ruokailuun liittyvät opetukselliset tavoitteet voidaan toteuttaa. Lapsia ei tule altistaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnille (makeis- ja limsa-automaatit pois kouluista ja harrastepaikoista ym).
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on vastikään julkaissut oppaan ”Ravitsemuksella hyvinvointia”. Se sisältää esimerkkejä konkreettisista toimista, joilla kunnan päättäjät voivat edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
8) Alkoholi ja tupakka
Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jonka lainsäädännössä (Tupakkalaki 2010) on tavoitteeksi asetettu tupakkatuotteiden käytön lopettaminen.
Muutamat maat ovat seuranneet Suomen esimerkkiä. Suomen tavoitteena on päästä tupakkatuotteiden käytöstä vuoteen 2040 mennessä, Uudessa Seelannin vuoteen 2024 ja Skotlannin 2034 mennessä.
Eduskunnan käsittelyyn on tulossa esitys, joka sisältää rajoituksen alkoholimainonnasta sosiaalisessa mediassa. Tämä on maailman ensimmäinen ”erityisesti” Facebook-mainontaa rajoittava laki.
Alkoholimainonta olisi esityksen mukaan kielletty, jos siinä ”käytetään kuluttajan osallistumista peliin, arpajaisiin tai kilpailuun taikka kuluttajien tuottamaa tai jakamaa sanallista tai kuvallista sisältöä
9) Ympäristön, kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun vaikutus terveyteen
Rakennettu ympäristö ja rakenteet vaikuttavat ihmisten elämäntapoihin ja esimerkiksi liikkumistapojen valintoihin.
• Hyvällä suunnittelulla voidaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja terveyttä edistää niin, että ihmisillä on hyvät mahdollisuudet yhteisöllisyyteen sekä sosiaaliseen ja liikunnalliseen aktiivisuuteen – esimerkiksi mieluisiin kulttuuri-, liikunta- ja muihin harrastuksiin niin ulko- kuin sisätiloissa.
Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan osaltaan päästöjen vähentämiseen ja muuhun ympäristönsuojeluun siten, että maaperä, ilma, kasvillisuus, vesialueet ja muu ympäristö ovat mahdollisimman puhtaita, eivätkä aiheuta ihmisten terveydelle vaaroja.
Hyvä elinympäristö kaikille: Kun ympäristö ja rakennukset suunnitellaan esteettömiksi ja soveltuviksi kaikkien käyttöön (design for all), voidaan tarjota ihmisille mahdollisuudet elää hyvää elämää – niin lapsille, nuorille, iäkkäille kuin eri tavoin liikuntarajoitteisillekin.
Tapani Melkas: Yhteiskuntapolitiikka, 2013
.