Suomen Naisyhdistyksen toiminta on ensi sijassa vaikuttamista. Poliittiset ja muut päättäjät tarvitsevat kansalaisjärjestöjen kannanilmaisuja ja mielipiteitä ratkaisujaan varten. Euroopan unionin jäsenyys velvoittaa myös naisia entistä aktiivisempaan toimintaan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin säilyttämiseksi. Suomen Naisyhdistys ottaa realistisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja nostaa esiin mielipiteitä. Naisten ja perheiden kannalta tärkeät asiat ovat edelleen keskeisiä. Suomen Naisyhdistyksen ensimmäisen ohjelman samapalkkaisuustavoite on vielä saavuttamatta. Toiminnan päämääränä on naisten ja miesten tasavertaisuus kaikilla elämänaloilla. Monissa asioissa yhdistys pyrkii toimimaan myös Naisjärjestöjen Keskusliiton kautta.
Suomen Naisyhdistyksen toiminnan tuloksia
Suomen Naisyhdistyksen alkuvuodet olivat monessa suhteessa rohkeiden ja ennakkoluulottomien taisteluvuosien sekä mataratietoisen toiminnan aikaa. Yhdistys käynnisti tai sen aloitteesta käynnistettiin useita yhdistyksen tarkoitusta ja ensimmäistä ohjelmaa tukevia toimintoja, jotka sitten 1900-luvun loppupuolella muuttuivat lakisääteisiksi tai siirtyivät valtion hallintaan.
Yhdistys mm.
-perusti työnvälitystoimiston, joka ehti toimia 20 vuotta ennen kuin kunnallinen työnvälitys alkoi
-ylläpiti satoja niteitä käsittävää lainakirjastoa ennen kuin Helsinkiin perustettiin kunnallinen kirjasto
-perusti lastenkoteja ja vanhainkoteja, joista Tampereelle perustettu Lahdensivun palvelukoti toimii edelleen.
-järjesti ruoanvalmistus-, kasityö-, kasvitarha- ja puutarhakursseja eri puolilla maata ennen kuin kotitaloudellisten neuvontajärjestöjen työ käynnistyi.
-saattoi alkuun kotitalousopettajien koulutuksen maassamme
-vaikutti aloitteillaan lukuisten kotitalousalan ja muiden oppilaitosten perustamiseen
Suomen Naisyhdistys mielipidevaikuttajana
Yhdistys on mm.
-ottanut kantaa perhe- ja kuluttajakasvatuksen säilyttämiseksi peruskoulussa
-painottanut oppisopimuskoulutuksen tärkeyttä kirjelmin ja lehtikirjoituksin
-vaatinut kodinhoitajien ja kotiavustajien koulutuksen säilyttämistä
-esittänyt vetoomuksen perheen puolesta Pohjoismaisessa Forumissa Turussa 1994
-kääntynyt sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön puoleen, jotta perhe voitaisiin hyväksyä oikeaksi työnantajaksi
-esittänyt mm. kotitaloustyön verovähennysoikeuden ja palvelusetelin käytön laajentamista koskemaan myös vanhusten kotihoitoa
-kannattanut maanpuolustuskoulutuksen lisäämistä naisille ja naisten vapaaehtoista varusmiespalvelua
Lähinnä kielipoliittisista erimielisyyksistä johtuen Suomen Naisyhdistyksestä erosi ryhmä, joka perusti 1892 oman yhdistyksen nimeltä Unioni, Naisasialiitto Suomessa. Nuorsuomalaiset jäsenet jättivät yhdistyksen 1907 ja perustivat Suomalaisen Naisliiton.
Yhdistys on 1911 toimintansa aloittaneen Naisjärjestöjen Keskusliiton perustajajäsen.
Suomen Naisyhdistys ry eli toimintansa voimakkainta kautta 1900-luvun alussa, jolloin samanaikaisesti toimi 35 paikallisyhdistystä eri puolella Suomea. Suurimmillaan yhdistyksen jäsenmäärä oli 1388 henkeä. Muiden järjestöjen lisääntymisen myötä paikallisyhdistysten ja jäsenten määrä väheni.
Suomen Naisyhdistys ry on edelleen virkeä aikaansa seuraava vaikuttajayhteisö ja sen jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus kahden suosittelijan ehdotuksesta. ……………..